Jukka Hillo ja Tuukka Mutta ilmiliekeissä: PuB:n kakkonen pätki Seminaarilla Kukkakepit tuhannen päreiksi

Kukkakepit

PuB 2 – Kukkakepit 71-41 (31-15)

Aleksi Tuomi. Tuukka Mutta. Igor Jacovic. Jukka Hillo. Antti Ruponen.

Kas siinä avausviisikko kakkospupin voitokkaasti alkaneen koripallovuoden ensimmäiseen kotiotteluun, joka pelattiin Seminaarin koululla helsinkiläistä Kukkakeppejä vastaan. Tällä Wartti-Basketin alajaoksella on sarakkeessaan pelkkiä tappioita, ja kyllä oli kyyti kylmää Hämptonissakin: Aleksi Tuomi ajoi kaksipisteisen, Tuukka Mutta säkitti molemmat vaparinsa ja vieläpä Jukka Hillokin onnistui kertaalleen kakkosessaan – tilanne 6-0 ja ennätyksellisen suuri kotiyleisö sanoo että uuh mama. Tulihan siihen sitten kolmipisteisen arvoinen kavennus kuin kuittina kotijoukkueen hekumointiin, tuli…

Kukkakepit reissasivat kuusimiehisenä ja olivat pelipaikalla kolmea minuuttia ennen pelin alkua. Lämmittely jäi siis vähäiseksi, mutta ei tuntunut tahtia haittaavan; minuutti minuutilta pääsi keltapaitainen vierailija pelin rytmiin mukaan ja lämpeni ajan oloon vallankin tasaväkiseksi. PuB:lla oli penkillään neljä vaihtomiestä (Juha Haukka, Reima Salomaa, Ari Lehtola, Jorma Maltio ja Ilari Saunamäki) ja penkin päässä varsinaista koutsia tuuraamassa varakoutsi Pena ”Big Dog” Mattila, jonka otteet kentällä olivat eri sähäkät.

Aleksi Tuomi naulasi PuB:n 20. pisteen, kun ensimmäistä jaksoa oli jäljellä viitisentoista sekuntia. Kymmenminuuttinen päättyi valkopunapaitaiselle kotijoukkueelle murskaavasti 20-4, ja aikajakson kiistaton hahmo oli kahdeksan pistettä himomuussannut sentteri Tuukka Mutta, jonka tinkimätön harjoittelumotivaatio näkyy parketilla – pelimies kehittyy vauhdilla, ottelu ottelulta, todelliseksi ratkaisijahahmoksi tässä 5. divisioonan alemman keskimmäisen G-lohkon kevätpuoliskon ottelurupeamassa.

Mutta jos oli Pena Mattila nopeudessaan säkenöivä kuin tähtisadetikku, sitä oli myös Kukkakeppienkin numero 22, ”Ikonen”, jonka takamiesaskellus kävi hilpeän vikkelästi. Toisinaan näytti siltä, kuin olisivat PuB:n pelurit olleet tuulessa huojuvia pujottelukeppejä vain. Tulosta tämä pujottelu ei tuottanut, mutta muutamia vauhdikkaita hetkiä kylläkin, unohdukseen vaipuneita.

Pentti Hiltunen ja Pekka Saros pitivät tutun laadukkaalla, eleettömällä rutiinillaan pelitapahtuman näpeissään.

Yleisöä oli 15 päätä.

Edustusjoukkueen Ari Lehtola oli kentällä koestamassa parantunutta nilkkaansa. Hyvin se kesti.

Valmentaja Antti Joutsimo ei ollut pelitapahtumassa, kun oli Forssan Vesihelmen terapia-altaassa.

Pena Mattilan heitto osui jotenkuten. Yritelmiä mies viritti viljalti. Kaksi upposi.

Jukka Hillo kiskaisi ensimmäisen puoliajan ainoan kotikolmosen. Se oli kaunis teko. Taideteos.

Igor Jacovicin hook-heitto ei ollut tänään tikissä.

Kukkakepit ei ollut huono joukkue. PuB 2 oli tosi hyvä.

Puoliaikataukoa kohti käytäessä kumpikin joukkue hieman turhautui: coach Pena siihen, etteivät kenttäpelaajat muistaneet, mitä 20 sekuntia sitten oli sovittu, ja Kukkakepit siihen, että äijät seikkailivat luvattoman usein kentän rajojen ulkopuolella, mistä aktista tuomaripari Saros – Hiltunen sitten aina puhalsi pallon PuB:lle. Tällaista turhaumaa koetaan usein, kun jaot ovat epätasaiset ja peli kukko jo puoliaikavihellykseen mennessä…

Toisen kymmenminuuttisen mestarismieli oli itseoikeutetusti Jukka Hillo, joka teki pallon kanssa mitä tahtoi. Pelikenttä oli hänen maailmansa, sen rajojen sisällä voimassa hänen omat sääntönsä.

Puoliaikatulos: 31-15.

”Yks pyyntö: ei kiroilla. Täällä on lapsia ja nuoria paikalla”, lausui Pekka Saros Aleksi Tuomen suuntaan juuri ennen kuin jälkimmäisen ottelupuoliskon käynnisti. Aleksi ei ole kiroilijatyyppiä, joten uskoakseni tuomari tarkoitti lausahduksensa yleiseen jakeluun, ei niinkään Aleksille henkilökohtaisesti…

Peli on nyt matemaattisesti katsoen kauniissa tilanteessa 17-34, mutta ei ole kauaa. Kukkakeppi käy törkkäämässä kaksipisteisen. Tämä kolmas neljännes on PuB:lle jokseenkin passiivinen ja väsynyt, onneksi sentään Mutan Tuukka käy tuuppaamassa korin silloin ja toisen tällöin. Sellainen piristää.

”Tommosta ei ole nähty PuB 2:n historiassa!”, huusi Pena Mattila, kun Jukka Hillo ajoi pallon yksin läpi koriin. ”Eikä edes hyökkäysaika loppunut kesken!” Tilanne 40-23, ja kommentti: tämä peli on Mutan ja Hillon peli. Sinä joko hyväksyt sen tai sitten sinä itket ja hyväksyt sen. -vanha peltosaarelainen sananlasku.

Viimeiselle neljännekselle alettiin tilanteesta 50-28. Juuri ennen vihellystä nakkasi riksulaislähtöinen Saunamäen Ilari messevän kaksipisteisen häneen.

”Oo, Hookki, isäntänä siä”, heitti Pena Mattila Juha Haukalle stradegiseksi ohjeeksi, kun Haukka kentälle asteli. Ja Haukkahan oli: puolustuspään levypallo tarttui oitis hyppysiin kuten mimmit Hämäläisen Kalevin kylkipuoleen Iskelmässä – oitis.

Tällä ottelun päättäneellä jaksolla keltapaita pyki kori korilta karkumatkaa kiinni… mutta sitä oli jo liikaa. Ilari Saunamäki kävi useaan otteeseen kuittamassa Kukkakeppien kivasti alkaneen takaa-ajon, joten vaikeaa oli helsinkiläisten päästä lähemmäs kuin kahdenkymmenen pisteen korieroon.

”Emmä ymmärrä. Emmä ymmärrä”, hihkuu Pena Mattila, kun Jukka Hillo ajaa taas kerran yksin läpi ja pistää pallon verkon perille. Hillon tämäniltainen pelisuoritus merkitään kategoriaan legendaarinen.

Tilanne on 68-40, ja peliaikaa on vajaa minuutti. Jorma Maltio upottaa fadeaway-jumpshot-and-one-kaksi-plus-yksipisteisen häneen ja peli on sillä kukko, kuten Johannes Ijäs tapasi asian ilmaista.

Lopputulos on matemaattisesti viehättävä:

71-41.

PuB 2 on avannut koripallovuotensa upeasti – kahdella murskavoitolla.

co-MVP: Hillo/Mutta.

Pisteet: Hillo 20, Mutta 17, Tuomi 12, Maltio 9, Saunamäki 5, Mattila 4, Lehtola 2, Salomaa 2.

Kommentointi on suljettu.

css.php